Teinpäs blogihistoriani lyhyimmän otsikon. Iissä oli geokätköilyn megatapahtuma tänä vuonna ja olin varannut majoituksen ja junamatkan hyvissä ajoin. Junamatkan itselleni ja pyörälleni. Halusin kokea Oulun kuuluisat pyörätiet, joskin näin kesällä vain.
Yleensä nämä jutut alkavat saapumisella kohteeseen, mutta yöjuna lähti aamuyöllä ja kun ajoin sinne, niin Sammonkadulla oli kahden miehen välinen tappelu. Toinen tappelijoista hyökkäsi minua kohten huutaen ”haluatko turpaan?!”, hän oli selkeästi aineissa. Toinen mies pysäytti hänet. Olin tietysti pyörällä, mutta aivan välittömästi ajatukset meni siihen, mitä olin tai shin mun kung fu -salilla oppinut.
Yö meni torkahdellen, yöjunan päivävaunu on aina raastava kokemus. Oulu oli sateinen, vaikka pahin saderintama oli jo mennyt ohi. Olin katsonut kartasta, että siltaa yli Oulujoen ja sitten, no, kauas. Tulin Tuiraan ja kyltit ohjasivat sieltä menemään vasemmalle. Löytyi pyöräreitti 1, joka oli hyvin merkitty ja selkeä ja kulki pitkin lähiömetsiä ja johdatti minut Haukiputaalle.
Haukiputaalla kävin kirkolla, joka näytti modernilta, eli jugend-tyyliseltä, koska se oli aikoinaan uudistettu, mutta ytimeltään se on hyvinkin vanha ja siellä on vanhoja maalauksia, jotka olisin nähnyt, jos kirkko olisi ollut auki.
Haukiputaalta jatkoin Iihin maantien piennarta lätäköitä väistellen, mutta pianpa alkoi Iin pyörätie. Odottelin muutaman tunnin huoltoasemalla. Tajusin siinä istuskellessani, että lähellä oli haastekätkö, minkä ehdot täytin ja kävinkin heti alkuun siellä. Sain ajoissa kännykkääni B &B Villa Kauppilan koodin, millä pääsin huoneeseeni, Seikkailumatkailijan hirsikammariin. Muutama kilometri ja olin perillä.
Vesi, vessa ja vuode, mitä voi enempää toivoa. No, kammarissa oli nauloja tarpeeksi ripustaa kaikki mahdolliset reissussa kostuneet ja kastuneet vaatteet. Vesi ja vessa olivat päärakennuksessa. Enpä tiedä, jos olisi koko ajan satanut lujaa, niin se olisi ollut kurjan pitkä matka, mutta eipä satanut.
Iltaisella oli geokätköilijöitten ensimmäinen tapaaminen noin neljän kilometrin päässä J&S Burgerilla. Voi olla niistä mitä mieltä tahansa, mutta ainakin kylmäsavu-pororouhe-nauta -burger oli hyvä. Sitä paitsi kätköilijät saivat alennusta.
Illalla iski varhain väsymys valvotun edellisen yön ja ajettujen kilometrien takia, mutta äänieristys oli vanhassa talossa nolla. En tiedä, olisiko se jossain toisessa huoneessa ollut yhtään parempi. Uni tuli kuitenkin lopulta.
Itse en olekaan tainnut koskaan käydä Iissä. Läpi olen kyllä ajanut, mutta en siis varsinaisesti ole tutustunut kuntaan tainkaan tai yöpynyt siellä. Mikä muuten on haastekätkö? J&S Burger vaikuttaa ainakin nettisivujen kannalta pätevältä paikalta.
Haastekätkö on kätkö, jonka voi logata jos on täyttänyt haasteen ehdot, esimerkiksi löytänyt kätköjä tietyssä määrässä Suomen kuntia: ”Sinulla tulee olla vähintään yksi löydetty kätkö vähintään 60:stä eri kunnasta Suomessa, Ahvenanmaa mukaan luettuna. Haasteen suorittamiseen ei ole aikarajoitusta.”.
Iissä ei ole tullut koskaan käytyä (enkä kyllä olisi osannut sitä kartallekaan sijoittaa)! Kiva siis kuulla, minkälaista tarjontaa siellä on 🙂 Tuo hamppari ainakin näyttää valtavalta(?)! Varmasti lähti nälkä!
Oi kyllä lähti nälkä! En usein syö hamppareita, mutta nyt oli erikoistapaus, koska oli poroa.
Ii on kohtalaisen tuttu paikka, Oulun pyöräreitit taas erittäin tuttuja, ainakin Haukiputaalle saakka. Sieltä Iihin ei ole tullut koskaan pyöräillen mentyä. Geokätköily ei myöskään ole tuttua puuhaa, mutta epäilemättä mukavaa, tapahtumat mukaan lukien!
Olen käynyt Tuirassa, Haukiputaalla ja Iissä. Asuin reilun vuoden Oulussa ja se oli aivan mahtava kaupunki! Eli olen mennyt sillan yli Tuiraan ja sieltä kotiin Toppilaan pyörällä monet kerrat.
Hampurilaisia (tällaisia kunnolla tehtyjä) aliarvostetaan, tai ainakin minä olen aliarvostanut. Olen nyt muutaman kerran ottanut sellaisen kun ei muuta(kaan) sopivaa ole ollut tarjolla ja yllättynyt positiivisesti. Mutta kyllä se täyttää !
Ii on tuttu paikka, kun ystävämme asuvat siellä ja ovat meitä pyörittäneet ympäri pitäjää. Minua jäi kiinnostamaan mitä geokätköilijöiden tapaamisessa tehdään?