Aamulla oli hetki sateetonta, mutta sitten taas rupesi satamaan ja tuulemaan. Viljandista lähdimme etenemään kohden pohjoista yksittäisiä geokätköjä loggaillen maantien varresta. Tien yli lensi maakotka, joka asettui puuhun paikalliseksi korppien härnättäväksi.
Tie oli rauhaton ja rekka ajoi perässä, niin menimme sivutielle, missä oli lihakombinaatin rauniot. Rakennuksista oli ikkunat hajoitettu. Sosialismi vai barbaria. Tulimme Järvamaan maakuntaan. Järviä siellä ei ainakaan ole ja asukkaitakin vain 12 neliökilometrillä. Kätkö oli esimerkiksi ratsutilalla. Sielläkään ei ollut lintuja ja satoi lujaa.
Tulimme maakunnan keskukseen Paideen ja siellä oli linna, josta en ollut koskaan kuulutkaan. Sen lisäksi siellä oli erinäisiä patsaita, mistä piti ottaa kuvia kätköä varten.
Paide oli idyllinen pikkukaupunki, mutta kunnon kahvilaa oli vaikea löytää mistään linnan läheltä. Vähän kauempaa löytyi sitten sellainen. Minulla oli eväät, joten minun ei tarvinnut syödä mitään kahvilassa.
Paidesta siiryttiin kohti Tallinnaa käyden parilla haastekätköllä. Näin minulla on 5/15 Eestin maakunnasta käytynä kätkölöydöin. Sen lisäksi minä olen seikkaillut Pärnun, Raplamaan, Läänen ja Hiidenmaan maakunnissa.
Tallinnan lähellä oli mahdollisuus saada kaivosattribuutti, joten painuin risukkoon parin muun kanssa. Sieltä löytyikin pieni kaivos, mutta kätköpurkki ei ollut kaivoksessa, vaan yllättävän esillä sen ulkopuolella. Bussin muut kätköilijät tulivat jo vastaan, kun luulivat, ettei kätköä löydy.
Tallinnan lentokentältä yritettiin napata muutama Adventure Labin lokaatio lennosta. Adventure Labit toimivat kännykällä ja minun kännykkäni toiminta Eestissä ei ollut koko ajan ihan priimaa, joten sovellus jumittui.
Satamassa oli aikaa käydä vielä muutamalla ennen siirtymistä laivaan. Helsingissä yövyin vielä Eurohostellissa ja nautin sen aamusaunasta.
